Herätys toiseen matkapäiväään oli ehkä jopa ennen
kukonlaulua ja pari tuntia myöhemmin sitä jo tönötettiin tuijotellen muutamankymmenen muun kanssa taivaanrannasta nousevaa keltaista palloa. Vieressä olleet
italialaiset ottivat parikymmentä minuuttia kestäneen toimituksen
kokonaisuudessaan videolle ja varmasti ajastetulla keittimellä keitetyn kahvin
kera tulevaisuudessa heräävät
lauantaisin vähän normaalia myöhemmin nauttimaan samaista auringonnousua sohvan
perukoilta. Luultavasti ilman ääniä, koska meidän pälätyksemme salolaisen
neidin kanssa ei ainakaan romantiikan tasoa sillä videolla nosta.
Vielä pienessä aamutokkurassa Olgat kiertänyt patikkamatka
oli ehdottomasti Ulurun kymmenen kilometrin mittaista matkaa inspiroivampi.
Ryhmähengellä vedimme reissun läpi ylämäkineen ja alamäkineen ja
valmistauduimme jo varhaisessa vaiheessa tulevaan kylmään yöhön.
Autiomaassa telkkarin sijasta tuijotimme pitkälle yöhön
tulen loimua. Päät nuotion vierelle painettuamme uni tuli tähtitaivaan alla
eikä edes pakkasasteet enää tässä vaiheessa unia estäneet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti