Satuin toiseksi viimeisenä päivänä Australian maan kamaralla, Melbournen cityä kiertävässä raitiovaunussa matkatessani, kuulemaan kahden reppureissaajan jutustelua. Ranskalainen kertoi 15 matkakuukautensa aikana poistuneensa hostellistaan kerran kahden viikon mittaiselle telttailuretkelle.
Meidän vuosi on ollut hieman toisenlainen. Hyvin vähän hostelleja. Telttaretkiä ei senkään vertaa. Maisemat olivat Norjaa nähneelle aika arkipäiväisiä eikä kelikään aina hellinyt. Kivisiä tienpätkiä on nähty, mutta niin on nähty paljon, paljon muutakin enkä päivääkään kuluneesta vuodesta muuttaisi.
Kaikki ne paikallisten panimoiden oluet, kaikki vastaantulleet ihmiset ja reissut autiomaassa ihan vain kaksistaan. Aallokot niin idässä ja lännessä kuin pohjoisessa ja etelässäkin. Ystävämme Dannyn alehintaiset alkoholit. Ne nakit, joita niin moneen kertaan olemme rillanneet. Kahvi. Ah, niin makoisa kahvi ja kaikki se kahviin liittyvä kulttuuri. Moneen patalaiskaan aussijätkään olemme törmänneet, muutaman elinikäisen ystävän matkalta saaneet. Jos pitäisi kuluneista 365 päivästä se paras valita, olisi se varmasti joku niistä aurinkoisista.
Jokainen osavaltio koluttiin, sademetsissä seikkailtiin eikä kultaisesta rantaviivasta ole ollut maata kiertäessä puutetta. Kaupungit nähtiin ja elämä niiden kaupunkien välillä. Haiden puremilta vältyttiin ja kengurua syötiin. Kuten tämän tapaiseen sapattivuoteen saattaa olettaa liittyvän, hyvää viiniä emme ole säästelleet. Enemmän on paskoja duuneja tullut tehtyä, vähemmän on harmittanut takataskuun säästyneet setelit.
Paljosta on luovuttu, enemmän on saatu. Kaksin matkaan lähdettiin ja vaikka moni ehkä epäili, kaksin matkaa jatketaan. Jos ei vuosi Australiassa, ei mikään voi meitä erottaa. Sille siis, helvetin hienolle vuodelle maailmalla, meille, teille ja seikkailuille.
Ihanasti sanottu <3
VastaaPoista