Viralliseen hobittikylään emme illan pimetessä enää ehtineet, mutta matkalla kohti Aucklandia törmäsimme epävirallisiin ja sitäkin kuvauksellisempiin mäennyppylöihin. Aikatauluttomasti edetessämme jäi myös länsirannikon paljon puhuttu auringonlasku välistä, mutta ennen pimeää ehdimme silti pysäköidä auton tien varteen ja huokaista helpotuksesta. Pääsisimme ihan kohta muille maille.
Onneksi viimeinen päivä pelasti pariviikkoisen. Auckland oli sydämenmuotoinen piste vinoon piirretyn iin päällä. Aurinkoinen ilma satamassa, missä lauantai-iltapäivän markkinat vetivät porukkaa paikalle. Lepohetki ruohikolle heitetyillä säkkituoleilla kotipuoleen skypetellen ja viimeisen mahdollisuuden turvin herkullinen lammasillallinen ilta kruunaamaan. Siitä, ja paikallisten oluiden maistelusta koostui viimeiset hetkemme Seelannissa.
Aamuun olikin sitten jo vähän harmaampi herätä lentokentän kylmältä lattialta. Neljän aikaan pistimme laukut hihnalle ja eksyimme itsekin ajoissa koneeseen. Lievän lippuhärdellin jälkeen oli jumalaista ummistaa silmät koneen noustessa ilmojen halki kohti aurinkoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti