Emme pysähtyneet Sydneyssä muuta kuin valoihin, tuhansiin
valoihin. Niitä helvetin liikennevaloja oli niin monta, että ehdimme myöhästyä
aikataulusta parilla tunnilla, nähdä muutaman uuden lähiön ja jopa tajuta, että
tulliteiden välttäminen ei aina ole se oikea ratkaisu.
Iltapäivästä kaarsimme kuitenkin jo Canberraa kohti.
Tarkoitustaan varten rakennettu kaupunki oli positiivinen yllätys. Poliittisesti korrekti ohjelmamme koostui
näköalapaikoista, sotamuistomerkeistä ja tietysti parlamenttitaloon
tutustumisesta. Kaiken maailman poliitikkojen lopetellessa duunejaan torstain
kunniaksi vähän tavallista aikaisemmin, olivat pienen keskustan alueen pubit,
baarit ja tapas-ravintolat jo myöhäisen iltapäivän aikaan tupaten täynnä. Me
poikkesimme fish and chips -kojussa omien oluiden kera ennen kuin suuntasimme
taas tien päälle.
Viimeinen yö matkailuautossa Australian maalla tuli
vietettyä hautausmaan vieressä sijainneella pysähdyspaikalla. Puskapissa oli
turvallisin vaihtoehto vaikka vessatkin paikalta löytyivät – vessarakennuksen
olivat nimittäin pienelijät vallanneet kauttaaltaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti