Joulu, joulu tullut on

Äitin suuria sanoja lainatakseni, joulu on vain päivä muiden joukossa - ainakin näin kaukana ollessa. Rosollin, suolakalan ja Huhtalan perheen jouluperinteen mukaisesti yöaikaan avatun piparitehtaankin jäljiltä tunnelma oli vielä vähän hakusessa. Aaton illalliskutsut rakentuivat keskusteluihin Afrikan johtajista ja Hemingwayn kirjallisesta tuotannosta eikä ruokakaan omia tekosia lukuun ottamatta ollut unohtumaton elämys. Elävä kuusi koristeltiin ulkona, missä se kasvoi omassa kukkaruukussaan. Yllättävää kyllä, pukki oli meidät paikallistanut ja jääkaappimagneettien määrä tuplaantui (kun niitä alunalkaen oli nolla, sattuneista syistä).

Joulupäivänä kirkastui jo. Purilaiset ja oluset aikaerovaivaisen Saaran kanssa tekivät terää. Huolimatta siitä, että paikalliseen kulttuuriin tuntuu kuuluvan ulkoilu moisenakin pyhäpäivänä eikä ravintoloissa ollut jonosta puutetta, me katsoimme sohvaan käpertyneinä Yksin Kotona –elokuvaa omatekoista glögiä kurlutellen.

Tämä joulu huipentui sen loppumiseen. Kotitekoiset burgerit Tönkyrä-Free –residentissä Tapaninpäivänä olivat maittavammat kuin vielä koskaan aiemmin ja maistuivat ah, niin vähän joululta. Illan tunnelmaa ei pilannut edes tieto lähestyvistä jäähyväisistä, vaikkei itkusta tullutkaan oikealla hetkellä pulaa.