torstai 13. joulukuuta 2012

Leijonaa mä metsästän


Päivitys paikasta Cairns. Mitä siitä sitten sanoisi – paljon puhuttuja krokotiileja ei ole mailla halveilla, saksalaisia on prosentuaalisesti jopa vähemmän kuin ruotsalaisia reppureissaajia ja eilen satoi vettä. Vaikka voisi asiat huonomminkin olla. Jos esimerkiksi olisi sellaiseen tappajaotukseen aikuisten oikeasti törmännyt.

Asumme hostellissa, kuten asiaan kuuluu. Mutta laskimme ikämme ennen kuin kirjauduimme sisään ja tajusimme ottaa oman huoneen ensuitella. Voimme siis vierestä naureskella nuoremmille kerrossängyissä kuorsaaville ja yhteisissä vessatiloissa jonottaville. Seuraavaksi luonnollisesti olisi vuorossa reissut, joilla olisi varaa muuhunkin kuin hostelleihin.

Maanantai-iltana maistelimme grillibileissä emua, krokotiiliä ja jo ennestään tuttua kengun lihaa. Paikalliset antimet on siis vihdoin kaikki kokeiltu ja hyväksi havaittu. Eksyimme myös kaupungin puutarhaan, joka on todellisuudessa sademetsä valtatien vieressä. Ehkä jännittävin asia, minkä olen elämässäni tehnyt. Mister tee puki tunteensa sanoiksi ja pelkonsa tosiksi myöntämällä, että niihin pusikoihin oli piilotettu jos jonkinmoista ruumiinosaa halajavaa petoa. Huomenna vuorossa on vedenalainen maailma Great Barrier Reefillä. Toivotaan haiden olevan jo kesälevolla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti