Mister tee puhalsi suklaakakustaan vähemmän kuin 27 kynttilää, mutta tarpeeksi toivoakseen jotain suurta. Suuremmitta juhlallisuuksitta päivä päättyi pekonilla höystettyihin lihapulliin, joilla ruokittiin koko surffariseurakunta.
Ajomatka taittui kumman kivuttomasti. Huomattavasti hankalampaa oli etsiä yhteisiä aiheita törmäämämme helsinkiläisneidin kanssa. Tiedättekö sen tyypin, joka unohti käydä kehä kolmosen pohjoispuolella ennen kuin lähti maailmalle kertomaan tarinoita Suomesta (ja itsestään).
Adelaide vaikuttaa ensinäkemältä oikein mukavalta. Eteläinen iloisuus ihmisissä ja vihreät vuoret reunustamassa kaupunkia - miinus se kuollettava tuuli, joka teki aurinkoisistakin Melbournen päivistä villatakin vaativia.
Mister tee löysi Bank streetin asunnon postilaatikon avaimen takataskustaan tänään päiväkahviaikaan. Postit ovat siis turvassa, kuten mekin. Enää jännätään Leijonien kohtaloa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti