Perth on Pertin näköinen: pyöreä, pehmoinen ja pirteä päivisinkin. Perth on tosin myös hiukkasen vanhanaikainen, sellainen sopivasti kotoisa mutta nykyajan nuoren mieleen hetkittäin kylämäinen. Kesäisin varmasti ehdottomasti yksi maan parhaimmista paikoista olla ja elää, mutta kyllä tämä sade on nyt osaksemme ollut jo tarpeeksi. Matka jatkukoon siis; yksityiskohdista lisää kunhan itse ne keksimme.
Neljän tähden illalliset omalla takapihalla ovat vaihtuneet illallisiin työmpäristössä. Pikkurilli pystyssä sitä tällä puolen palloa osoitellaan lautasta koristavia mousseja ja muita koristeita. Palkka taitaa nyt kokonaisuudessaan kuitenkin päätyä matkakassaan, jotta päästään sateenvarjoelämästä eroon ja voidaan nautiskella olusia sitten vaikka aurinkoisella aavikolla.
Paras ystäväni Perthissä, keskustan kirjasto, tarjoaa ilmaisen koneen tunniksi kerrallaan ja koska töihin on pian pakko ehtiä ja muutama matkan kannalta tärkeä info googlattava niin jääkoon viimeisiksi sanoiksi tältä päivältä Kari Tapion sanoin toive siitä, että myrskyn jälkeen olisi toden totta poutasää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti