Armeijassakin marssitaan tasaista tahtia

Mister tee kävi eilen tukkatohtorilla. Suloisesta surffitukasta kuoriutui kunnon komistus. Kyllä kelpasi skypessä anopillekin esitellä. Itse tein viheliäisen päätöksen ja ilmoitin viinitarharavintolalle etten valitettavasti pääse hyppäämään heidän housuihinsa. Sen sijaan teen ensi viikosta lähtien täysipäiväistä vuoroa Degreessin kera enkä voisi olla asiasta enempää innoissani. Pääsen nimittäin välistä siellä aina painamaan kokin hatun kutreilleni ja harjoittelemaan tulevan ravintolani menun esillepanoa. Täytyneekin varmaan alkaa pikkuhiljaa Kannuksen Osuuspankilta lainarahoja kyseleen.

Muutama päivä takaperin törmäsin kenkäkaupassa (mitään en ostanut, ihailin ikkunoiden sisäpuolella vain) suomalaiseen naiseen, suunnilleen ikäiseeni varmaankin. En paljastanut sukujuuriani vaan jäin lähinnä suu auki kuuntelemaan hänen kännykkäkeskusteluaan pankkitileistään Suomessa – toisella oli vaatimattomat kymmenen tuhannen säästöt, käyttötilillä satanen. Sata tonnia siis. Henkilökohtaisesti en edes tiennyt, että sellaista rahaa voi omistaa.

Ranskikset muuttaa sunnuntaina ja sen kunniaksi huusimme toisillemme ihan suoraa huutoa hetkisen eilen. Tai oikeastaan sen ilosanoman kunniaksi tuli hiljaisuus . Yhtä likaisia ihmisiä on maa varmaan päällään kantanut joskus kivikaudella, jolloin Ikeasta ei vielä saanut tarjoushinnalla hirveää kasaa lautasliinoja kivoissa eri väreissä.

Ystäväni Alina saapuu muutaman tunnin sisällä. Viikonlopuksi on luvattu 34 astetta varmaankin varjossa. Illalla saattaa olla paikallaan suunnata yhteen kaupungin monista ilmaiskonserteista, jossa esiintyy itselleni täysin tuntematon nimi, mutta Youtuben mukaan harvinaisen lahjakas singer songwriter. If she happens to sing sad songs about morgues at least I will know what’s it all about.