Kuin suuri ja mahtava Neuvostoliitto pitää paikkaansa sanontamme asioiden tavasta aina järjestyä. Jouluun asti suunniteltu duuniputki katkeaa itseasiassa jo kolmen viikon kuluttua. Pienet onnen hetket ovat palanneet elämään tämän tiedon myötä. Hyvästi tekotissit ja krokotiilijoki, me lähdemme jatkamaan matkaa!
Ja taas kerran voimme nauraa räkäisesti naamakirjan kolmesti kieltäneille, sillä sieltähän se vastaus löytyi tähänkin ongelmaan. Mister tee harjoittelee jo kovaa vauhtia koirakuiskaajan kykyjään, sillä menemme moisia otuksia muutamaksi viikoksi hoivaamaan ja pääsemme yhdellä ja samalla kärpäseniskulla kivenheiton matkan päähän paratiisisaari Fraserista.
Lähtöuutisen lisäksi kaikki on kuten viime viikollakin - ainakin melkein. Muurahaisia vipeltää huoneemme seinää pitkin ehkä muutama sata enemmän ja pomo veti yllättäen sellaiset överit lauantaina ettei itse muista huudeilla edes olleensa. Uusi kokki on nostanut rimaa päivä päivältä ja on kokinhatuttakin oikein mukava kaveri. Alice Springs-Darwin- matkalla tavattu ranskalaistyttö Amandine poikkesi uuden (ranskalaisen) poikaystävänsä kanssa ohikulkumatkalla maistamassa paikallista pihviä ja mennä viikolla haistatin pitkät yhdelle teinipoikapomolleni. Lauantaina saatiin nimet listaan tien toisella puolen olevaan strippiluolaan ja tarkastettiin paikallinen tankotanssitaituruus. Se ei ollut erikoinen, eikä erikoinen ole baarimikkojen taito täällä tehdä niitä paljon puhuttuja gintonikkeja. Ihan aikuisten oikeasti ne tarjoillaan ilman sitä giniä.
Nyt duuniin, tosin ihan eri duuniin kuin tähän kakkaduuniin. Mutta jätetään jotain arvailujen varaan ja kerrotaan siitä lisää joku toinen kerta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti